Kennelajatus

Kasvatukseni painotukset ovat terveys, luonne sekä rakenne. Juuri tässä järjestyksessä. Ulkosiitos on yhdistelmieni perusta. ”Jos me annamme luonnolle mahdollisuuden, se karsii itse huonot ominaisuudet pois”, se on ajatukseni ulkosiitoksesta. Sukujen tunteminen sekä negaatioiden tietäminen ovat ehdoton edellytys.

Jokaisessa koirassa on vikansa. Kasvattajan täytyy valita ne ”parhaat virheet”, joiden ei usko olevan häiritsevä tekijä elinvoimaisen koiran kasvattamisessa. Ulkonäkövirheet ovat virheitä millä ei mielestäni ole mitään merkitystä koirankasvatuksessa. Rakenteen virheisiin pitää jo suhtautua kriittisemmin. Hyvä saksanpaimenkoiran rakenne on lähellä suden rakennetta. Tähän rakenteeseen antaa rotumääritelmämme mahdollisuuden - jostakin syystä koirien ulkonäkö on tänä päivänä jotakin aivan muuta.

Korvien tai silmien muoto ei ole minulle ratkaiseva tekijä jalostuspartnerin valinnassa. Sitä ei myöskään ole lennokas showravi tai kaunis turkki. Hienot kulmauksetkaan eivät tee koirasta yhtään elinvoimaisempaa. Myöskään hienot tulokset eivät tee koirasta hyvää periyttäjää tai sopivaa jalostuspartneria. Koiran hyvinvoinnin kannalta tärkeää on sen ”sisäinen halu säilyä hengissä” -tietty alkukantaisuus käytöksessä. Vahva sosiaalisuus ja sitoutuminen laumaan. Henkinen kovuus ympäristön stressitekijöitä kohtaan. Hyvä ruokahalu sekä terve seksuaalisuus.

Koira on suden jälkeläinen ja sen käytöksessä on erotettavissa vielä nykyäänkin samat lauma-, saalis-, puolustus- sekä suvunjatkamiskäyttäytymiset kuin sudella. Nämä piirteet haluan säilyttää koirissani. Vaikka koira elää ihmisen kanssa, sen ei tarvitse olla ihmisenkaltainen.

Ihannekoirani, jolta haluaisin saksanpaimenkoirien vielä jossakin vaiheessa näyttävän.