Käyttöominaisuuksien arviointi

Mitä ne on?

Rotuun perehtymätön törmää rotuun tutustuessaan varmasti monesti sanaan "käyttöominaisuudet" ja sen aiheuttamaan keskusteluun ja väittelyyn joka yleensä liittyy aiheeseen "käyttö vs näyttö".

Mitä tämä maaginen ja tunteita herättävä sana tarkoittaakaan? Yksinkertaisesti käyttöominaisuudet ovat ne koiran ominaisuudet jotka vaikuttavat sen käyttöön (harrastuksessa, työkoirana). Monesti käyttöominaisuudet mielletään tarkoittamaan vain koiran pään sisäisiä ominaisuuksia, mutta todellisuudessa käyttöominaisuuksiin tulee laskea myös koiran fyysiset ominaisuudet. Eli siis: miten hyvin koiran fysiikka sekä psyyke kestää tiettyä harrastusta tai työtä.

Luonteen osalta käyttöominaisuuksiin voidaan siis laskea pitkä lista asioita, tässä muutamia:

• Kovuus
• Rohkeus
• Itsevarmuus
• Taistelutahto
• Viettikestävyys
• Saalisvietti
• Aggressio
• Miellyttämisenhalu ja ohjaajapehmeys/kovuus
• Otekäyttäytyminen
• Terävyys
• Dominanssi
• Alustavarmuus
• Laukaus- ja ääniherkkyys

Rakenteen ja fysiikan osalta listaan voidaan laskea:

• Rakenteen / kulmausten tasapainoisuus
• Koko
• Selkä ja lantion pituus sekä asento
• Lihaksisto
• Purenta ja hampaat
• Raajojen suoruus
• Yleinen terveydentila

Käyttöominaisuudet ovat siis käsitteenä hyvinkin laaja. Termi pitää sisällään käytännössä aina ne asiat mitä arvioija siihen ominaisuuksia mieltää. Yhdelle käyttöominaisuudet ovat vain koearvosteluissa mainittava VIK (viettikestävyys, itsevarmuus, kovuus), toiselle se on kaikki luonneominaisuudet, kolmannelle edellämainitut sekä fysiikka.

Miten niitä arvioidaan?
Käyttöominaisuuksien arviointiin on jo aikanaan rodun isä kehittänyt testausmenetelmän joka on nykypäivänä tuntemamme suojelukoe. On harhakäsitys että suojelu olisi lajina jokin uusi haihatus. Todellisuudessa ensimmäinen suojelukoe järjestettiin jo vuonna 1901, eli laji on jo reippaasti yli 100 vuotta vanha. Vuosien saatossa on kehittynyt monia muita testimenetelmiä käyttöominaisuuksien sekä koiran perusluonteen mittaamista varten, mm. luonnetesti, MH-kuvaus sekä uusimpana tulokkaana saksanpaimenkoirille suunnattu Talentsichtung.

Suojelukoe on näistä ainut, jota varten koiraa täytyy harjoittaa ja kouluttaa. Muihin testeihin on toivottavaa että koira osallistuu niihin suhteellisen nuorena, jotta sen luontaiset taipumukset tulisivat vahvemmin esiin. Ikä ja kokemus kun muovaa koiran käyttäytymistä. Tässä on myös testien yksi suurimmista ongelmista: tuloksiin voi aina jollain tavalla omistaja vaikuttaa ja halutessaan isolla työllä muokata koiran käyttäytymistä niin ettei se testissä osoita sitä mitä oikeasti on. Useimmiten tämä tarkoittaa koiran puutteiden peittämistä.

Miksi se rakenne ja fysiikka kuuluu tähän?
Pää ei pitkälle vie jossei ruumis kanna sitä. Yksinkertaisesti. Kaikki itselleen koiraa lemmikiksi ottavat toivovat koiralleen pitkää ikää ja hyvää terveyttä. Tämä sama toivomus korostuu koiralla jonka kanssa harrastetaan jotain tai jos se on työkäytössä.

Rakenne asettaa ne ehdot miten nopeasti koira pystyy toimimaan, kuinka ketterä se on ja ennenkaikkea: kuinka kauan se pystyy tekemään asioita täydellä teholla ja voimalla. Mikäli koiran rakenteessa on puutteita, se voi väsyä harjoituksessa nopeasti, se ei palaudu harjoituksesta vaan menee lihaksistoltaan helposti jumiin, se kärsii usein loukkaantumisista ja pidemmän päälle sille tulee luustomuutoksia, yleisimpänä spondyloosi sekä eriasteiset nivelrikot.

Hyvärakenteinen ja terve koira siis pystyy kasvattamaan itsellensä voimakkaan lihaksiston tukemaan luustoa rasituksia vastaan, eikä sen luusto kuormitu vääränlaisesta rasituksesta kovinkaan nopeasti.

Käyttökoira on parhaimmillaan luonteellisesti siitä 3 - 5 vuoden iästä alkaen. Mikäli koiran rakenne on heikko, se on tähän mennessä jo sairaseläkkeellä. Tästä syystä koiran fysiikka on tärkeä käyttöominaisuus.

Arviointi ja ongelmat
Käyttöominaisuuksien arvioinnissa ei valitettavasti voi tehdä mitään pikaopasta onneen. Silmä kehittyy vain kokemuksen kautta: tarkkailemalla erilaisia koiria ja treenaamalla sitä omaa koiraansa. Teoriaa voi aina lukea, mutta vasta kokemuksen kautta pystyy sanomaan mitkä ovat itsellensä tärkeät ominaisuudet ja miten ne koirassa ilmenevät. Erilaiset testit, kokeet ja tarkastukset ovat loistava apu, mutta usein niissäkin tärkeintä on nähdä koiran suoritus itse, eikä vain paperilla.

Monesti kokeiden ja testien tuloksissa mainitaan vain yleisarvosana mikä voi olla hyvinkin harhaanjohtava. Mikäli et ole koiran suoritusta itse nähnyt - yritä saada tietoosi mistä koiran arvosana koostuu. Luonnetesteissä ja MH:ssa tarkistele osa-alueita ja vertaa niitä siihen mitä itse olet nähnyt muissa koirissa ja mieluiten kyseisessä koirassa itsessään (ko testitilanteessa tai muissa tilanteissa). Näin alat hahmottamaan oman näkemäsi ja kokemasi niihin sanallisiin arvioihin joita koirista mitataan. Suojelukokeessa käytettävissäsi on nykyään myös enemmän koiraa kuvaava VIK-arvostelu.

Ongelmia arvioinnissa testien osalta aiheuttaa se että myös tuomarit ovat ihmisiä: toinen näkee yhden koiran reaktion eri valossa kuin toinen. Yksi painottaa yhtä ominaisuutta enemmän kuin toinen.

Suurta kritiikkiä jalostustarkastuksen sekä päänäyttelyn rohkeuskokeen VIK-arvostelussa aiheuttaa tuomaripolitiikka. Suorituksella, jossa suojelukokeessa koira saisi VIK-arvosanaksi "olemassa oleva" tai "riittämätön", saa se ko tapahtumissa "erinomaisen". Tuomarit ehkä antavat arvosanan suhteessa muuhun koiramateriaaliin ko tapahtumassa sen sijaan että antaisivat arvosanan suhteuttaen VIK-arvostelun määritelmään (ks alla vanha VIK-taulukko)?

VIK-arvosanan suhteutus esitettävään koirapopulaatioon on epäreilu menettely koirien osalta, jotka ovat ko tilanteissa keskitasoa huomattavasti parempia työskentelyominaisuuksiltaan. Kolmiportainen asteikko kun on hieman turhan mustavalkoinen ja varsinkin VIK "erinomainen"-arvosanaan mahtuu niin monenlaisia koiria. Tätä ongelmaa ratkomaan on saksanpaimenkoirille Suomessa otettu käyttöön viisiportainen VIK-arviointi joka on tuttu suursnautsereiden jalostustarkastuksesta. Tällä hetkellä se on käytössä vain suojelukokeessa sekä jalostustarkastuksessa. Aika näyttää kuinka tämä asteikko auttaa ominaisuuksien arvostelussa ja millaiseksi tuomarilinja muodostuu sen käytössä.

VIK, vanha arvostelu:

(Selitykset otettu SPL-koeohjeesta, päivitetty 2006 - käytössä vielä muualla maailmassa)

VIK, uusi arvostelu:

Arvostelu koko kokeen aikana: aggressio, saaliskäyttäytyminen, ohjattavuus, vietinvaihto. Käytössä vain Suomessa vuodesta 2007

(Selitykset otettu SPL:n sivuilta ominaisuusarvioinnista SchH-kokeessa)