Takuu?

Nykypäivänä aina vain kasvava joukko kasvattajia antavat pentueillensa takuun. Soraääniä kuuluu vastaan: millä kasvattaja voi taata että koira on terve/siinä on halutut ominaisuudet? Tässä kysymyksessä jo näkyy että takuu on ymmärretty väärin: takuu ei takaa että koirassa on tietyt ominaisuudet - vaan se korvaa jos niitä ei ole.

Jo kuluttajansuojalain mukaisesti kasvattaja on erittäin vastuullinen kasvattinsa perinnöllisistä ja synnynnäisistä sairauksista, eikä vastuu lopu siihen että kertoo pentua myydessä rodun tyypillisimmät sairaudet. Jos koiralle silti ilmenee tälläinen tyypillinen sairaus joka katsotaan perinnölliseksi tai synnynnäiseksi - on kasvattaja edelleen korvausvelvollinen.

Takuun voi tehdä suppeana kattaen vain nämä sairaudet joista kasvattaja olisi muutenkin vastuussa (perinnölliset, synnynnäiset, ostohetkellä piilevät) tai laajentaa takuunsa koskemaan myös osa-alueita jotka ovat ns. harmaata aluetta, joiden perinnöllisyydestä ei olla täysin varmoja, lisänä myös käyttö- ja luonneominaisuudet.

Takuu kirjallisena ja molempien osapuolien allekirjoittamana paperina on sekä kasvattajaa että pennunostajaa helpottava ohjenuora: sinne on konkreettisesti kirjattu mitä korvataan, miten korvataan, miten vika tulee diagnosoida. Näin säästytään turhalta tappelulta ja huonossa tapauksessa myös siltä että pennunostaja rahastaa kasvattajaa.

Kirjallinen takuusopimus ei ole siis vain kasvattajalle "lisärasite" tai oman vastuunsa kantamisen merkki - se on myös kasvattajalle turva johon tukeutua kun kasvatti todetaan sairaaksi ja on aika keskustella korvausasioista kasvatinomistajan kanssa.