Rotuinfo | Terveys | Kasvattajat | Urokset | Linjat | SPK:n valinta | Tilastoja | Juttuja | Linkit

Navigaatio

 

 

Saksanpaimenkoiran värit

Linkkejä englanniksi:
- Listaa valkoista väriä kantavista
- Listaa sinistä/ruskeaa kantavista
- Kuvia eri väreistä
- Kattava juttu väreistä
- Shahiela: väreistä
- Värien voimakkuudesta
- Lisätietoa valkoisista
- Just shepherds-väreistä
- Sinisistä ja maksanvärisistä
- White Shepherd Genetics

Linkkejä suomeksi:
- Kotimaista väritietoutta
- Periytymistaulukko

Rotumääritelmä sanoo:
"Väri:
Musta punaruskein tai ruskein merkein tai merkein, joiden väri voi vaihdella keltaisesta vaaleanharmaaseen. Yksivärinen musta tai harmaa tai harmaa tummin merkein. Musta mantteli ja maski. Vähäpätöiset, pienet valkoiset merkit rinnassa tai erittäin vaaleat raajojen sisäsivut sallitaan, mutta ne eivät ole toivottavia. Kirsun tulee olla kaikissa värisävyissä musta. Heikkopigmenttisiksi luokitellaan koirat, joilla on puutteellinen maski, kellertävät tai pistävän vaaleat silmät, vaaleat tai lähes valkoiset merkit rinnassa tai raajojen sisäsivuilla, samoin kuin ne, joilla on vaaleat päkiät ja punainen hännänpää. Pohjavilla on vaaleanharmaan sävyinen. Valkoinen väri ei ole hyväksyttävä."

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saksanpaimenkoiralla on kolme hyväksyttyä väriä jotka ovat neljän A-lokuksessa sijaitsevan geenin aikaansaamia: harmaa, musta ruskein merkein sekä musta. Kuitenkin, värejä löytyy rodusta enemmänkin, ne ovat variaatioita näistä väreistä mustaan pigmenttiin vaikuttavien geenien tähden tai toisessa lokuksessa sijaitsevan A-lokuksen tiedon ohittavan valkoisen geenin aikaansaamia eroja.

Sivun lopusta löydät esimerkkejä valkoisen ja sinisen värin periytyvyydestä.
Saksanpaimenkoiran hyväksyttyjen värien perinnöllisyystaulukon löydät täältä.

Tässä esitellään tärkeimmät/tiedossa olevat lokukset sekä niiden geenit jotka vaikuttavat siihen minkä värinen saksanpaimenkoira on. Ylimpänä oleva on kaikkein dominoivin ja alimpana oleva on kaikkein väistyvin, resessiivisin. Kaikkia lokuksia tai niissä olevia geenejä ei siis oteta puheeksi.

A-lokuksessa toimivia geenejä on neljä: Harmaa (Aw), mantteli (as), merkkivärinen (at) ja musta (a).

A-lokus

  • Aw, harmaa: Yleinen väri nykyään käyttöpuolen saksanpaimenkoirilla, näyttelyissä ei niin arvostettu. Vastoin useiden luuloja, tämä on saksanpaimenkoiran ns. alkuperäinen väri, useat ensimmäiset saksanpaimenkoirat (rodun ensimmäistä rekisteröityä yksilöä myöten) olivat harmaita. Syntyvät kauttaaltaan ruskeasävyisinä. Karvan päät ovat mustia mutta juuri ruskeaa. Usein ns. silmälasikuvio silmien ympärillä.

  • As, manttelikuvio: Saksanpaimenkoiralla nykypäivänä yleisin väri, arvostetuin näyttelyissä. Kutsutaan yleisemmin hieman harhaanjohtavalla nimellä "Musta ruskein merkein" joka oikeammin viittaa At-väriin. Koiralla selkeä satula/manttelikuvio selässä. Jaloissa, päässä ja vatsanalusessa ruskeat kuviot, usein säkän kohdalla kyljessä vaalea pystysuora viiva, jalkojen sisäsivut ja pöksyt saattavat olla likimain valkoiset. Syntyessään yleensä selkeät ruskeat merkit jaloissa ja kasvoissa havaittavissa, päävärinä musta.

  • At, merkkivärinen: Tunnetaan myös nimellä bi-color. Tuttu väritys esimerkiksi rottweilereilta, dobermanneilta ja hoffeilta. Musta väri on koirassa selkästi päävärinä, ruskeat alueet huomattavasti selvärajaisemmat verrattuna koiriin joiden väritys on manttelikuvioinen. Ruskeat merkit yleensä etu- ja takaraajoissa, joskus myös poskissa, silmien yläpuolella "nelisilminä" sekä rintakehässä kaksi selkeärajaista merkkiä. Varpaissa on selkästi mustia karvoja sekä kintereet ovat mustat, reisien sisäsivuissa/vatsassa on mustat laajat alueet joita manttelikuvioisilla koirilla ei ole. Syntyessään voivat olla käytännössä täysin mustia - peräaukon ympärillä olevat ruskeat karvat erottavat pennun täysmustasta. Kasvaessaan erottaa perinteisestä musta-ruskeasta pennusta mm. varpaisiin jäävistä selkeistä mustista merkeistä.

  • a, musta: Kaikkein väistyvin väri josta on tulossa uutta muotia. Koira on kauttaaltaan musta, sillä saattaa olla rotutovereittensa tapaan vähäiset valkoiset merkit rintakehässä mutta mm. ruskeaa karvaa koirasta ei löydy. Syntyy täysin mustana. Vastoin luuloja ei kerro koiran pigmentin paremmuudesta jonka saa aikaan geenit toisissa lokuksissa, pigmentin hyvyys on havaittavissa kirsusta, silmistä, huulista, anturoista ja kynsistä (tummuusaste).
B-lokus
  • B, musta eumelaniini: Koiralla normaali musta pigmentti

  • b, ruskea eumelaniini: Ns. maksanvärinen. Koiran musta väri korvautuu ruskealla. Näin ollen esim. kirsun pigmentti on ruskeampi, silmät ovat keltaisemmat ja turkin värissä mustat alueet muuttuvat ruskeasävyisiksi. Pääasiassa näkyvissä vain jenkkiläisissä sukutaustoissa. Yhden eurooppalaisista suvuista syntyneen (käyttölinjainen) tiedän, joka myös asuu Suomessa.

C-lokus

  • C, normaali feomelaniini: Koiran mm. A-lokuksessa määrätty väritys tulee esiin. Feomelaniini vaikuttaa keltaisen värin pigmenttiin. Epäillään, että tässä lokuksessa (?) määräytyy myös keltaisten alueiden tummuusaste (ruosteenpunaisesta kullankeltaiseen ja aina valkoiseen)

  • Cch, chinchilla: Haalistaa punaiset ja keltaiset alueet kermanvaaleiksi, muttei vaikuta juuri tummiin (musta, maksa) alueisiin.

  • Cd, valkoinen: Tämän geenin olemassaolosta ei olla täysin varmoja, uskotaan sen aiheuttavan punaisen ja keltaisen värin valkoiseksi, veikataan olevan yksi mahdollinen geeni joka aikaansaa valkoisia saksanpaimenkoiria.

  • c, albiino: Saksanpaimenkoirissa ilmeisesti äärimmäisen harvinainen jossei kokonaan puuttuva. Koiran turkki on valkoinen ja erotuksena Cd-valkoiseen; siltä puuttuu musta pigmentti. Tämä on nähtävissä koiran silmien väristä sekä huulien, nenän, kynsien ja anturoiden vaaleanpunaisuudesta.

D-lokus

  • D, musta eumelaniini: Koiralla normaali musta pigmentti

  • d, sininen eumelaniini: Kutsutaan myös siniseksi diluutioksi. Koiran musta pigmentti muuttuu liuskeenharmaaksi, sen silmät ovat kellertävät ja kirsu tummanharmaa. Koira vaikuttaa olevan kauttaaltaan "pölyn peitossa". Jo syntyessä erottuu selvästi normaalipennuista sinisen sävynsä vuoksi. Aikuistuessaan voi olla vaikea erottaa normaalista värityksestä. Vaikuttaa ilmeisesti myös keltaiseen feomelaniiniin ja koiran keltaiset/punaiset alueet jäävät vaaleammaksi. Joissain roduissa siniseen väriin on kytkeytynyt iho- ja karvaongelmia joita kutsutaan nimellä "blue dog syndroma". Saksanpaimenkoirissa ongelmia on havaittavissa jonkin verran, mutta on monia sinisiä koiria joiden karvapeite ja iho on toiminnallisesti normaali.

E-lokus

  • Em, tumma maski: Saattaa peittää A-lokuksessa määrätyn maskin ja koiran kasvot saattavat olla lähes mustat

  • E, normaali maski: Antaa A-lokuksessa määrätyn maskin tulla esiin

  • e, ei eumelaniinia: Poistaa eumelaniinin turkista, koira kokokeltainen (mm. labradorinnoutaja) tai lähes valkoinen, voi mahdollisesti johtaa ns. likaisenvalkoisiin, ei aitoihin valkoisiin saksanpaimenkoiriin. Ilmeisesti kaikki valkoiset saksanpaimenkoirat ovat ainakin tämän geenin kantajia, josseivät homogeenisiä tämän geenin suhteen (aiheuttaa valkoisen värin?)

 

Valkoisen värin periytyminen:

Jotta pentu olisi valkoinen, se tarvitsee geenin kummaltakin vanhemmalta. Toisinsanoen täysin normaalin värinen saksanpaimenkoira voi kantaa valkoista väriä ja yhdistettynä toiseen kantajaan, voi tuloksena olla valkoisia pentuja. Valkoinen vanhempi yhdistettynä normaaliväriseen koiraan (ei valkoisen kantaja) saa aikaan vain normaalivärisiä pentuja. Tällöin tulee esiin valkoisen koiran kantama merkkikuvio (ks A-lokus). Valkoinen koira siis kantaa ihan normaaliin tapaan mm. A-lokuksen värikuviota, mutta valkoinen väri peittää sen alleen (joissain tapauksissa kuvio saattaa hieman paistaa läpi, jolloin kuvio näkyy kellertävänä karvoituksena esim manttelin kohdalla). Nykytiedon mukaan valkoisen värin kantajaa (Vv) ei pysty erottamaan ulkoapäin koirasta joka ei kanna sinisen värin geeniä (vv).

Käytetään esimerkkien tunnuksina: VV = valkoinen | Vv = normaali väritys, kantaa valkoista väriä | vv = normaali väritys, ei kantaja

    Emä
    VV = valkoinen vv = normaali väritys, ei kantaja Vv = normaali väritys, kantaja
Isä VV 100% valkoisia (VV) 100% kantajia (Vv) 50% valkoisia (VV)
50% kantajia (Vv)
vv 100% kantajia (Vv) 100% ei-kantajia (vv) 50% kantajia (Vv)
50% ei-kantajia (vv)
Vv 50% valkoisia (VV)
50% kantajia (Vv)
50% kantajia (Vv)
50% ei-kantajia (vv)
50% kantajia (Vv)
25% valkoisia (VV)
25% ei-kantajia (vv)

Kantaja on siis aivan normaalivärinen saksanpaimenkoira.

 

Sinisen värin periytyminen:

Sininen väri periytyy samaan tapaan kuin valkoinen väri, eli jotta pentu olisi sininen (dd), vaatii se sinisen geenin kummaltakin vanhemmalta. Nykytiedon mukaan sinisen värin kantajaa (Dd) ei pysty erottamaan ulkoapäin koirasta joka ei kanna sinisen värin geeniä (DD).

Käytetään esimerkkeinä D-lokuksen merkintöjä: DD = normaali musta pigmentti | Dd = normaali musta pigmentti, kantaa sinistä | dd = sininen pigmentti

    Emä
    DD = musta pigmentti dd = sininen pigmentti Dd = musta pigmentti, kantaja
Isä DD 100% musta pigmentti (DD) 100% kantaja (Dd) 50% musta pigmentti (DD)
50% kantajia (Dd)
dd 100% kantaja (Dd) 100% sinisiä (dd) 50% kantajia (Dd)
50% sinisiä (dd)
Dd 50% musta pigmentti (DD)
50% kantaja (Dd)
50% kantajia (Dd)
50% sinisiä (dd)
50% kantajia (Dd)
25% musta pigmentti (DD)
25% sinisiä (dd)

Kantaja on siis aivan normaalin mustan pigmentin omaava koira.

 

 

 

Lähteet:
- Liisa Sarakonnun sivusto (yleissivistystä)
- Sahiela (kokemuksia valkoisista)
- Frankenhaus GSD (lokukset ja geenit)
- White Shepherd Genetics (valkoisista ja "melkein" valkoisista)
© Sensuroitu.net 2005 - 2008 - All rights reserved.